Sadonkorjuu meni niin ripiästi ettei juuri tullu kuvamateriaalia. Tässä kuitenkin jotain: Edellisvuonna oli nuppi turvoksissa sadonkorjuunaikaisista mehiläisen pistoista. Nyt suojauduin huolella välihousuin ja pitkällä paidalla varsinaisen suojapuvun alla. Olihan lämmin, pitkä päivä 24 asteen helteessä (18.8). No eipähän tarttenu joutavanpäiväisesti kusella ravata, kun hikenä valui. Yksin ei nytkään tarvinnut pesiä tyhjennellä, kun kymmenet tuhannet mehiläiset pyrkivät elämäntyötään suojelemaan.
Käyttämieni mehiläispakolevyjen ansiosta ylimpien hunajalaatikoiden tyhjentäminen oli helppoa. Heikon hunajasadon vuoksi pyrin keräämään hunajan talteen myös sikiö-osastosta. Silloin rupesi piikkiä tulemaan edestä ja takaa. Ähäkutti eipä yltäneet piikit vaatetuksen lävitse. Yhtään pistosta ei tullut.
Tuo pesälaatikon edessä oleva nurinpäin käännetty mehiläispakolevy antaa jonkinlaisen käsityksen mehiläisten määrästä.
Arvelujeni mukaan yhdestä pesästä on kesän aikana lähtenyt parvi omille teilleen. Pesiä tonkiessa asialle tuli varmuus. Pesässä ei ole munintaa ja yhden kehän pohjassa oli kuoriutuneen kuningattaren tyhjä emokenno. Vanha kuningatar on vienyt puolet pesän mehiläisistä mennessään ja tästä kuoriutunut uusi Kuningatar käy häälennolla pariutumassa ja jos sade ei kuningatarta häälennon aikana piekse maahan tai pääskynen pistele poskeensa, niin aloittaa uusi kuningatar muninnan tässä pesässä. Sitä tässä nyt mielenkiinnolla ootellaan :o). Minkähän tälle nuorikolle keksisi nimeksi?!
Kun hunajakakut (n. 70 kpl) sain laatikoineen ängettyä auton lavalle, kurautettiin uuden osuuskuntamme Osuukunta Pohjolan hunajan hunajalinkoomoon Pateniemeen. Oulussa on Osuuskunta Pohjolan maito, niin mikäpä se "hunajameijerille" osuvampi nimi olisi kuin Osuuskunta Pohjolan hunaja :o).
Tänä syksynä kakut kuorittiin vielä perinteisesti kuorimahaarukalla ja lingottiin pienikokoisella sähkölingolla. Massiivinen 23 hunajakakkua kerrallaan linkoava mööpeli on jo olemassa ensi syksyksi ja höyrytoimiset viiltokuorinta härvelit, hunajapumput ja purkitusautomaatit on tulollaan. Kunhan hunajaa vaan pesiin tulee, niin Oulusa kyllä mööpeleitä ja apua löytyy siitä eteenpäin.
Vasemmassa kuvassa on hunajakakun kuorinta menossa ja oikealla on kuorittu hunajakakku valmiina lingottavaksi.
Tuo tummempi alue hunajakakulla ei ole mitään hometta tahikka "paskaa", se on alue missä on kasvanut mehiläisiä. Mehiläisen lähdettyä kennoon jää ohuen ohut sikiöpussi joka näkyy väriltään tummana.
Kun hunajat on pesästä poistettu, on vielä muutama hoitotoimenpide tarpeen ennen talvea.
Elokuussa tehdään varroapunkin torjunta. Sen voi tehdä muurahaishapolla tai Tymolilla.Itse käytän Tymolia homman helppouden vuoksi. Tollanen sininen tymoltyyny vaan pistetään kehälistojen päälle pesäosaston takaosaan ja kansi kiinni. Se on siinä.
Faktaa tymolista, ei oo mittään hirveetä myrkkyä;
Tymolin antiseptisten ominaisuuksien vuoksi sitä käytetään muun muassa hammastahnoissa ja suuvesissä. Tutkimuksissa tymolin on todettu olevan tehokas tapa hävittää hunajamehiläisyhdyskuntiin pesiytyneet Varroa destructor -punkit, jotka estävät mehiläisten kasvua ja altistavat ne sairauksille. Tymoli vaikuttaa huomattavasti punkkien fysiologiaan, ja tutkimustulokset osoittavat, että aine kykenee hävittämään jopa yli 90 % haitallisista punkeista.
Toinen välttämätön toimenpide on antaa hunajan tilalle talviruokaa 65%:n sokeriliuoksen muodossa.
Millään pipetillä sokeria ei tartte kennoihin piipertää, vaan ahkerat mehiläiset hoitavat homman ihan ihte. Pesän päälle asetetaan tommonen ruokintalaatikko. Sokeriliemi kaadetaan laatikkoon ja sitten...
...mehiläiset käyvät liemen hakemassa pesään ruokintalaatikon keskellä olevasta aukosta. Aukon päällä täytyy olla tollanen kupu etteivät mehiläiset hukkuisi ruokaansa. On hämmästyttävää kuinka viisi litraa sokerilientä katoaa muutamassa tunnissa pesän uumeniin. No se on tuo ryhmätyön tehokkuus. Yhesä mennään ja porukalla imetään. Mehiläinen se ei taida elämänsä aikana levätä tahikka nukkua?
Jokaiselle pesälle annetaan talviruokaa n. 18 - 25 kg kuivana sokerina mitattuna.
Kävin ensimmäiset 200 kg sokeria ostamassa, sen verran myyjätär pitkään ostostani katteli että oli pakko selitellä, että aattelin vähän leipoo...
Tossa kuvassa näkyy paremmin nuot talviruokaa hakevat mehiläiset.
Kun hunaalaatikot poistin tuli parhaimpaan pesääni tämmönen ongelma...
Oon nyt viisi päivää ootellu että mitä tuossa tungoksessa oikein tapahtuu. Porukka se vaan tuntuu lisääntyvän. Aattelin tänään laittaa pesään yhden laatikon tyhjiä vahapohjukkeita. Rakennelkoot vaikka kennoja niihin aikansa kuluksi, niin ei tartte tossa joutilaana notkua.
Tästä siis tulee ensimmäinen pesäni jonka yritän talveutaa kahdella pesäosastolla.
Näin sadekesänä hunajaa tuli vähän, n. puolet keskimääräisestä sadosta eli n. 15 kg/pesä. Suurin osa hunajastani tuli hienosti toimineesta Jasmin kuningattaren pesästä. Muissa pesissä ei ollut ehkä kuin semmoset 5 - 8 kg/pesä.
Tämän kesän hunaja on laadultaan hyvää, sävyltään tummempaa kuin viime kesäinen ja maku on vallan erinomainen.
Käyttämieni mehiläispakolevyjen ansiosta ylimpien hunajalaatikoiden tyhjentäminen oli helppoa. Heikon hunajasadon vuoksi pyrin keräämään hunajan talteen myös sikiö-osastosta. Silloin rupesi piikkiä tulemaan edestä ja takaa. Ähäkutti eipä yltäneet piikit vaatetuksen lävitse. Yhtään pistosta ei tullut.
Tuo pesälaatikon edessä oleva nurinpäin käännetty mehiläispakolevy antaa jonkinlaisen käsityksen mehiläisten määrästä.
Kun hunajakakut (n. 70 kpl) sain laatikoineen ängettyä auton lavalle, kurautettiin uuden osuuskuntamme Osuukunta Pohjolan hunajan hunajalinkoomoon Pateniemeen. Oulussa on Osuuskunta Pohjolan maito, niin mikäpä se "hunajameijerille" osuvampi nimi olisi kuin Osuuskunta Pohjolan hunaja :o).
Tänä syksynä kakut kuorittiin vielä perinteisesti kuorimahaarukalla ja lingottiin pienikokoisella sähkölingolla. Massiivinen 23 hunajakakkua kerrallaan linkoava mööpeli on jo olemassa ensi syksyksi ja höyrytoimiset viiltokuorinta härvelit, hunajapumput ja purkitusautomaatit on tulollaan. Kunhan hunajaa vaan pesiin tulee, niin Oulusa kyllä mööpeleitä ja apua löytyy siitä eteenpäin.
Vasemmassa kuvassa on hunajakakun kuorinta menossa ja oikealla on kuorittu hunajakakku valmiina lingottavaksi.
Tuo tummempi alue hunajakakulla ei ole mitään hometta tahikka "paskaa", se on alue missä on kasvanut mehiläisiä. Mehiläisen lähdettyä kennoon jää ohuen ohut sikiöpussi joka näkyy väriltään tummana.
Kun hunajat on pesästä poistettu, on vielä muutama hoitotoimenpide tarpeen ennen talvea.
Elokuussa tehdään varroapunkin torjunta. Sen voi tehdä muurahaishapolla tai Tymolilla.Itse käytän Tymolia homman helppouden vuoksi. Tollanen sininen tymoltyyny vaan pistetään kehälistojen päälle pesäosaston takaosaan ja kansi kiinni. Se on siinä.
Faktaa tymolista, ei oo mittään hirveetä myrkkyä;
Tymolin antiseptisten ominaisuuksien vuoksi sitä käytetään muun muassa hammastahnoissa ja suuvesissä. Tutkimuksissa tymolin on todettu olevan tehokas tapa hävittää hunajamehiläisyhdyskuntiin pesiytyneet Varroa destructor -punkit, jotka estävät mehiläisten kasvua ja altistavat ne sairauksille. Tymoli vaikuttaa huomattavasti punkkien fysiologiaan, ja tutkimustulokset osoittavat, että aine kykenee hävittämään jopa yli 90 % haitallisista punkeista.
Toinen välttämätön toimenpide on antaa hunajan tilalle talviruokaa 65%:n sokeriliuoksen muodossa.
Millään pipetillä sokeria ei tartte kennoihin piipertää, vaan ahkerat mehiläiset hoitavat homman ihan ihte. Pesän päälle asetetaan tommonen ruokintalaatikko. Sokeriliemi kaadetaan laatikkoon ja sitten...
...mehiläiset käyvät liemen hakemassa pesään ruokintalaatikon keskellä olevasta aukosta. Aukon päällä täytyy olla tollanen kupu etteivät mehiläiset hukkuisi ruokaansa. On hämmästyttävää kuinka viisi litraa sokerilientä katoaa muutamassa tunnissa pesän uumeniin. No se on tuo ryhmätyön tehokkuus. Yhesä mennään ja porukalla imetään. Mehiläinen se ei taida elämänsä aikana levätä tahikka nukkua?
Jokaiselle pesälle annetaan talviruokaa n. 18 - 25 kg kuivana sokerina mitattuna.
Kävin ensimmäiset 200 kg sokeria ostamassa, sen verran myyjätär pitkään ostostani katteli että oli pakko selitellä, että aattelin vähän leipoo...
Tossa kuvassa näkyy paremmin nuot talviruokaa hakevat mehiläiset.
Kun hunaalaatikot poistin tuli parhaimpaan pesääni tämmönen ongelma...
Tästä siis tulee ensimmäinen pesäni jonka yritän talveutaa kahdella pesäosastolla.
Näin sadekesänä hunajaa tuli vähän, n. puolet keskimääräisestä sadosta eli n. 15 kg/pesä. Suurin osa hunajastani tuli hienosti toimineesta Jasmin kuningattaren pesästä. Muissa pesissä ei ollut ehkä kuin semmoset 5 - 8 kg/pesä.
Tämän kesän hunaja on laadultaan hyvää, sävyltään tummempaa kuin viime kesäinen ja maku on vallan erinomainen.
