lauantai 18. marraskuuta 2017

Talven viimeiset pesäkäynnit

Tänään oli vuoden viimeiset tarhakäynnit. Punkintorjunta oksaalihapolla ja pesien suojaaminen muovilla talitinttejä vastaan.
Keskimäärin pesät oli hyvässä kunnossa, mutta muutama heikkokin seasta löytyi. Varmaankin emottomia, aloittelijamaisia virheitä, kun en enään sadonkorjuun jälkeen pesien emotilannetta tarkistanut.


 Haukiputaan tarhaa lukuunottamatta kävin kaikki pesät läpi. Päivän homma.


Pesien tilanne 18.11.2017;

1. Emo Krainilainen -16 oksaalihappo 30 ml
2. Emo Veera, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 20 ml
3. Emo Malla, Italialainen -17 Huhtasen Niilolta,  oksaalihappo 20 ml
4. Emo Siiri, Italialainen -17 Korpiaholta, oksaalihappo 10 ml pesä heikko ja yhdistetty 18 kanssa
5. Hiljainen emonvaihto, joku sekasikiö -16, Emon nimi Yllätys, pirun vihainen pesä! Oksaalihappo 30 ml
6. Emo Horoperse, Italialainen -17 Korpiaholta,  Oksaalihappo 30 ml
7. Pesä hukassa? Voi löytyä Haukiputtaalta
8. Pesä hukassa? Haukiputaalla?
9. Emo Hannele, Italialainen -17 Korpiaholta,  Oksaalihappo 25 ml
10. Pesä hukassa?
11. Emoton? Yhdistetty 19.8.2017 pesään 16
12. Pesä hukassa?
13. Emo Viivi, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 50 ml
14. Pesä hukassa?
15. Sekasikiö jaoke parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautus -17, oksaalihappo 40 ml
16. Emo Saara, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 30 ml
17. Pesä yhdistetty 1.10 2017 pesään 29
18. Emo Piritta, Krainilainen -16 Valtasen Veikolta, oksaalihappo 20 ml, tähän pesään yhdistettiin pesä 4
19. Sekasikiö jaoke parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautus -17, oksaalihappo 40 ml
20. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Ilmeisesti Krainilaisten ja Italialaisten risteytys. AIvan hullun vahva pesä. pesä on erittäin aktiivisesti mukana hoitotoimenpiteissä. Oksaalihappo 50 ml
21. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
22. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
23. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 40 ml
24. pesässä ei ollut emoa, yhdistetty 19.8.2017 pesään 13, joka oli nyt hyvin vahva.
25. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa, Hyvin vahva pesä. Oksaalihappo 50 ml
26. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
27. Parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautusjaoke. Sekarotuinen. Emo on Esteri. Oksaalihappo 20 ml. Talvipallo siirretty keskemmäksi pesää
28. Parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautusjaoke. Sekarotuinen. Oksaalihappo 20 ml. Talvipallo siirretty keskemmäksi pesää. Kesällä emoa merkatessa maalia levisi myös emon päähän, emo saattaa olla sen vuoksi kuollut.
29. Emo Elisabeth, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 20 ml
30. Emo Olga, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 15 ml. Heikko pesä, voipi olla ettei hengissä kevääseen säily?
31. Emo Iina, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 30 ml

perjantai 10. marraskuuta 2017

Varroa punkin torjuntaa mehiläiskoulussa

Varroapunkin tärkein torjunta on oksaalihappo tiputus. Oksaalihappo tiputetaan mehiläisten päälle marras- joulukuussa, jolloin mehiläisten sikiöinti on päättynyt. Mehiläiset hierovat oksaalihapon toisiinsa ja punkeista saadaan nirhattua n. 90%.

Koulupukupakko

Alla kuvassa mehiläisten talvipallo ylhäältä katsottuna. Mehiläiset väristelevät itseään lämpimäksi pallossa läpi talven. Pallon keskellä on kuningatar, jota mehiläiset pitävät n. + 20 asteen lämpötilassa.

Oksaalihappoa annostellaan 4ml/ mehiläisistä täysi kakkuväli. Oksaalihappo on peräisin raparperistä, se on just sitä joka raakaa raparperiä syödessä irvistelyttää.


Mehiläispesät talitinttien ruokinta-automaatteina

Nyt ne tintin pirulaiset aloitti mehiläisten vainoamisen jo ennen lumen tuloa. Saapa nähdä onko noista pesien päälle värkätyistä muoveista mitään hyötyä


Sadonkorjuuta

Hunajaa tuli tänä kesänä enemmän kuin koskaan aiemmin. Pesissä mistä satoa tuli keskisato liikkui jossain 50 - 60 kg välillä. Mutta sitten oli pesiä joista satoa ei tullut lainkaan. Se pudotti keskisadon jonnekkin 30 - 40 kg väliin.



maanantai 14. elokuuta 2017

Sadonkorjuuta mehiläiskoulussa

 
Mehiläiskoulussa käytiin läpi sadonkorjuuta.
Tarha.
 
 
Mehiläisten poistoa hunajalaatikoista harjoitettiin lehtipuhaltimella
 
 Ja lähtihän ne laatikot puhtaaksi lehtipuhaltimella ihan vittuilematta.

 
Puhalluksen jälkeen oli paluuosoite kaikille selvä

 Osa mehiläisistä haki turvaa olkapäältä

 
Harjalaatikko osoittautui lehtipuhallinta tehokkaammaksi työkaluksi mehiläisten poistoon. Kakku dipattiin laatikossa pari kertaa ja mehiläiset harjaantui pois.
 
Mehiläisiä kertyi vähän joka paikkaan
 
Ja mehiläisiä riittää...
 
Ja riittää....

 
Osa mehiläisistä naamioi savuttimenkin

 
Seuraava sadonkorjuu vaihe oli hunajakakkujen "avaaminen", kuorinta kuorimahaarukalla.
 
Opella oli tällainen vähän jytympi hunajalinko. Linkoon meni kerrallaan 54 hunajakakkua. Yhellä lingon täytöllä hunajaa irtoaa sellanen 100 - 150kg
 
 
Kotona harjaan mehiläisiä männyn havulla ja linkoan neljä kehäisellä veivilingolla


torstai 20. heinäkuuta 2017

"Horoperse"

Posti toi kuninkaallista seuraa, 10 kuningatarta ja Ylitorniolta kaveri toi vielä tullessaan yhden kuningattaren, jolla on muninta-aukko ilmeisesti poikittain. 

Postin tuomat kuningattaret tulivat savosta, Nilsiästä ja aaettä mää tykkään tästä savolaisten huumorista ja postiljoonille kuningatarkirjeen mukaan tällätystä punaisesta varoitusplanketista.

Tuossa kuvassa on märkää serlaa kuningattarien ja seuramehiläisten kuljetuskalikan päällä, että saavat vähän juotavaa. Kökötäppä ite kirjekuoressa vuorokausi tai  pari, niin vissisti alakaa kurkkua kuivaamaan.

 
Niin oli kylymä päivä jaokkeiden tekemiseen, eli mehiläisyhdyskuntien lisäämisen, että pijin penkinlämmitintä päällä, ettei kuningattaret seuramehiläisineen vallan palellu automatkalla. Mitsubishin dieseli surrasi yhtä tasaisesti kuin kuningattaretki.
Muutaman jaokepesän tekasin leikkimökin taaksekkin. Ihan vaan ruohonleikkaajan iloksi. Se muuten liikkuu ruohonleikkuriki meleko rivakasti, kun vahingossa pökkäät tuohon pesäjalustaan. Oon kokkeillu.


Välillä on meinannu unohtua antaa uusille kuningattarille nimet. Päädyin naistenviikon kalenteria katsoessa tämmösiin; Saara, Siiri, Viivi, Horoperse (toivotaan että on kova munimaan), Esteri (sama perustelu, kuin edellisellä), Malla (se lapista tullu, jolla on muninta-aukko ilmeisesti poikittain),  Margareetta, Hannele, Lenita, Elisabeth (se Turhapuro versio) ja Olga.


keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Alkukesän hunajaa maistiaisiksi


Pölytykseen lähtiessä keräsin  jonkinverran valmista hunajaa pesistä pois. Hunajan mitattu kosteus oli 18,5% eli ihan reilusti EU hunajadirektiivin kosteus rajoissa. Kosteus vaikuttaa hunajan säilyvyyteen. Vaikka kosteus on ok, niin tämä hunaja ei pitkään purkissa säily, on se vaan niin hyvää!


 Mukavat pikku maistiaiset sieltä saatiin. Ja taas on se kapiakärkinen permanenttitussi hukassa...


En tullut ajatelleeksi, että kun tarha sijaitsee Oulun Pilpasuon kuppeessa, niin tulikin vahingossa kerättyä Hillasuon hunajaa.

Tässä linkissä on vähän faktaa lajihunajista; Lajihunajaopas


Suolta kerätty hunaja/Hillasuon hunaja
 
Ulkonäkö:
Ruskeaa, punaruskeaa, kullanruskeaa
Tuoksu : Voimakas, minttu, tuore,
appelsiininkukka, yrttinen, pihkainen
 
Maku:
Voimakas, virkistävä, aprikoosi, anis,
yrttinen, eukalyptus, pitkä jälkimaku
Fysikaaliset ominaisuudet:
Pysyy juoksevana pitkään, jos on puhdasta
 
Lajihunajan kuvaus
 
Aistinvaraiset ominaisuudet:
Suolta kerätyssä hunajassa oli eniten kanervakasvi-
en siitepölyjä (44 %). Myös pajun siitepölyä oli run-
saasti. Lakan siitepölyä siitä löytyi vain 1.6. %. Lakan
siitepölyn vähäiseen määrään vaikuttaa osaltaan la-
kan kukan kaksikotisuus.

Muita huomioita
Koska suolta kerätty hunaja kerätään aikaisin keväällä, vaatii sen tuottaminen erityisjärjestelyjä. Mehiläispesien kevät
-
kehitys on laitettava alkuun hyvillä pajulaitumilla, jonka jälkeen yhdyskunnat siirretään suoalueille toukokuun lopulla.
Alkukesä sääolot vaikuttavat suuresti sadon määrään. Suolta kerätty hunaja voittaa usein Suomen paras hunaja tittelin-
lajihunajasarjassa. Suolta kerätyn hunajan koostumus vaihtelee melko paljon, koska meden kukka-alkuperä vaihtelee
keruualueen mukaan. Suolta kerätty hunaja sisältää eniten aminohappoja verrattuna muihin lajihunajiin.
 
Siitepölyhiukkasen kuvaus /
hunajan siitepölysisällön kuvaus
 
Suolta kerätyssä hunajassa esiintyy mm. hillan,
kanervakasvien ja raatteen siitepölyjä.
Alkuperäkasvit: Mehiläiset keräävät hunajan useista
suolla kasvavista kukista. Näitä ovat esim. puolukka,
mustikka, juolukka, lakka, raate, paju ym. suolla touko-
kesäkuussa kukkivat kasvit.
Hunajaa kerätään yleisimmin Keski-Suomesta Lappiin
ulottuvan alueen suurilta soilta.

Pölytyspalvelua

Aika jännä, missään en oo mainostanut, mutta otettiin yhteyttä ja kysyttiin pölytyspalvelumahdollisuudesta. Eräs kuminan viljeliä tuskaili luonnon pölyttäjien puutetta. 
 
Entisenä palomiehenä kun on tottunu jeesaileen hädässä olevia, niin mää tälläsin kiesit Red neck autoni perrään ja rupesin haalimaan kaikki pölytyskelpoiset yhdyskuntani Haukiputtaan, Oulun ja Paavolan raiteilta völijyyn ja körryyttelin arviolta puolen miljoonan mehiläisen kanssa kauas Kestilää. Auton lava oli niin täynnä pesiä kuin vaan sopi ja kärrysä vielä keko jalustoja hunajalaatikoita ja muuta tykötarpeita. Yö meni ja hiki tuli. 
 
Vaan kylläpä siinä mehiläisellä saattaa olla hämmästyksen suu kummastuksen ymmyrkäisenä kun pesästä tulee ulos ja edessä on 13 hehtaaria ihan vaan pelekkää kuminan kukkaa.

Alla on vähän faktaa kuminasta, kopioitu julkiselta Suomen mehiläishoitajaliiton sivulta. Kumina on keskinkertainen hunajakasvi. Mielenkiinnolla odotan josko jonkinlaisen tilkan kumina hunajaa keräävät pölytyksen sivutuotteena.

Kumina

  • Mesikasvi: 2
  • Siitepölykasvi: 1
  • Kukkimisaika: kesäkuu
Kumina ei tuota satoa ensimmäisenä vuonna, mikä on huomioitava kuminan pölytyspalvelua suunnitellessa.
Pölytyksen vaikutusta kuminan satoon on tutkittu Suomen oloissa. Hyönteispölytyksen on havaittu jopa tuplaavaan kuminasadon verrattuna hyönteisiltä kokonaan suljettuihin alueisiin. Runsas pölytys myös vähentää kuminan siemensadon varisemista. Kuminan vuosittainen sato vaihtelee todella paljon, ja pölytyksellä voisikin tasata vaihtelua.
Kumina ei houkuttele mehiläisiä kovin paljoa. Pölytystä suunnitellessa tuleekin huomioida, että pesiä on laitettava riittävästi/pölytettävä ala.
Suomi on maailman suurin kuminan viejämaa




"Mettispertti" valotaulu


 Ikää karttui vähän pyöreämpiä vuosia, niin sain siskon porukoilta tämmösen hienon Mettis Pertti valotaulun!

 Ei liity tauluun millään lailla, mutta onko kuningattaret kirjanpidossa niinkö henkilökuntaa?



Mehiläiskoulua 6-7.7.2017

Mehiläiskoulussa emo kasvatus eteni seuraavaan vaiheeseen. Emokenno on aiemmin siirretty "papiljotista"tollaseen pieneen kutukoppiin. Tai oikeammin se on parituspesä. Sieltä käsin kuningatar käy muutaman kerran häälennolla useamman kuhnurin kanssa.


Kun häälennot on onnistuneet, aloittaa kuningatar kutukopissaan muninnan. Kun muninnan laatu on varmistettu, ei kyttyrä sikiöitä jne. emon selkään maalataan tunnistemerkki ja siirretään seuramehiläisten kera emokalikkaa. Tai olikait sille joku parempikin nimi ? rasia, häkki.

Alkukesän hunajaa kerättiin myös. Ensin hunajan kosteus tarkistetaan refractometrillä. Hunaja ei saa olla liian kosteaa, jotta se ei rupea myöhemmin käymään. Sitten hunajakakut kuoritaan, eli kennojen vahakannet avataan kuorimahaarukalla.

Kuorituille hunajakakuille annetaan hunajalingossa vähän haipakkaa, niin hunaja sinkoutuu kennoista lingon seinille. Sieltä se valutetaan siivilän läpi hunajan selviytys astioihin.

 Tässä on kuva yhdeltä Kaija open tarhalta. Melekosta roudarin hommaa ja laatikkoleikkiä on mehiläisten tarhaaminen.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kiirettä pittää mehiläistarhaajalla

Viimeviikolla oli monenlaista puuhaa. PohMe peruskursilaisille järjestin toisen tarhakäynnin.
Katsottiin mm. mitä emonkasvatuslaatikossa tapahtuu. Emo oli kuoriutunut. Tuo aukinainen kenno tossa kuvan keskellä. Emoa ei näkynyt, eikä muninta vielä ollut alkanut, ootellaanpa häälentoa seuraavana.


Sitten tämä "linjan" tarha. Tää paisuu kuin pullataikina. Tarkoitus oli etsiä pesistä emot ja teljetä ne sulkuristikolla yhden laatikon tilaan ja rajata tila niin että saataisiin munintakatko. Munintakatkon tarkoitus on se, että kun nyt on kaikki tämän satokauden keruumehiläiset munittu, niin kun uusia mehiläisiä ei hetkeen isommin syntyisi jäisi mehiläisille aikaa kerätä maksimaalinen sato jota toisaalta ei uudet toukat olisi syömässä.
 Nooh toisin kävi. Yhden emon löysin, se on tässä kuvan vasemmalta ensimmäisen pesän alalaatikossa sulkuristikolla eristettynä. Yhdestä pesästä oli lähdössä parvi ja piti tehdä lentomehiläisten harhautus. Se oli tällä tarhalla jo toinen, kaikkiaan harhautuksia on tälle kesälle ollut jo viisi! Harhautettujen lentomehiläisten pesät ovat nuo kaksi seuraavaa, yhden laatikon kokoiset. Pesät joista emoja en löytänyt jaoin sulkuristikolla kahteen osaan. Seuraavalla kerralla muninnasta näkee, kummalla puoliskolla emo on ja uudella ristikolla saadaan sitten puolikas taas jaettua ja kyllä se lopulta saadaan emo yhteen tiettyyn laatikkoon. Se vaan meleko vaikia on löytää yksi tietty mehiläinen 50 000 - 80 000 mehiläisen seasta, vaikka sillä kuningattarella vähän paksumpi perse onkin. Tarhalla on kertynyt hunajaa ajankohtaan nähden varsin mukavasti.

Kurkkasin aiemmalla kerralla lentomehiläistenharhautuksessa tekemääni jaoketta. Olivat parvikennon lisäksi tehneet vielä runsaasti hätäkennoja. Tässä kuvassa näkyy neljä hätäkennoa päällekkäin. Eli parvikenno ja hätäkenno on kumpikin sellaisia erityislaatuisia isoja kennoja mistä mehiläiset kasvattavat uuden kuningattaren. Parvikennon tarkoitus on kasvattaa pesään uusi kuningatar kun pesästä lähtee vanha kuningatar parven matkassa. Hätäkennot rakennetaan yleensä silloin jos pesän kuningatar on kuollu tai muuten hävinny pesästä. Siis emon feromonin haju häipyy pesästä. Oli niin komeita nämä hätäkennotkin, että en alkanut niitä listimään. Hoitakoot luonto valintansa siitä kuka emoista pesään jää.

Puntaripesän paino kasvaa mukavasti. Vajaassa parissa viikossa on painoa kertynyt 10 kg. Osa painosta lienee hunajaa :o)


maanantai 19. kesäkuuta 2017

PohMe mehiläistarhaajan peruskurssi 2017, käytännön harjoittelu 19.6

Tänään pidin PohMe:n mehiläistarhaajan peruskurssilaisille tarhakäynnin.

Menimme ns. "LINJA tarhalleni", missä tarhaan neljää hyvin vahvaa mehiläisyhdyskuntaa.
Tarhakäynti oli monipuolisuudessaan täydellinen.
1. Pääsimme tekemään varroapunkintorjuntaa leikkaamalla pesistä kuhnurikakustoa. Kuhnurit menivät kanan ruuaksi Muhokselle.
2. Pääsimme merkkaamaan pari kuningatarta.
3. Pääsimme tekemään lentomehiläisten harhautuksen parveilukuumeiseen pesään, jossa oli hyvin pitkälle kehittyneitä parvikennoja ( emokennoja joita oli ruokittu).
4. Lisäsimme kahdelle pesälle tilaa parveilun estämiseksi.
5. Teimme perusteellisen, sekä vaihtoehtoisen "ammattitarhurimaisen" pikaisen pesätarkastuksen.
Kurssilaiset olivat vähintäänkin innostuneita, eikä kyselytulvassa ollut juurikaan taukoja.
Totuus on kuitenkin se, että tämmöset 4 - 5 vuotta mehiläisiä tarhanneet, luulevat tietävänsä paljon, vaikka tosipuheessa eivät tiedä vielä juurikaan mitään. Tämä on aina hyvä pitää mielessä
20 - 60 vuotta tarhanneilta kuulee jo enemmänkin kokemuksen tuomaa viisautta...



Ammattimaisessa tarhauksessa on tukensa...

PESÄTUKI:
Ammattimaiseen tarhaukseen, kun talveutettujen pesien määrä on yli 15 pesää, saa kansallista tukea 17 €/ pesä. Tämä on suunnilleen Suomen pohjoisesta olosuhteista johtuvan talviruokintasokerin kustannus/pesä.

KARHUAITA:


Maa- ja metsätalousministeriö "lainaa" karhuaitoja mehiläistarhojen suojaksi. Karhuaitauksen tarvikkeet saa ihan ilimaseksi, jos alueella on liikkunut karhuja tai uhka karhujen vierailulle on muuten perusteltua.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Mehiläistarhaajakoulussa 12 - 13.6

Mehiläistarhauskoulutus lienee niitä harvoja opinahjoja, missä on vielä pukupakko.
Tässä tutkitaan onko mehiläisillä riittävästi ruokaa, emon kuntoa, pesän tilan määrää, parveilukuumetta jne.


Tässä kuvassa näkyy emonkasvatuskehä. Mehiläisten alla on piilossa muovisia emokennon pohjakuppeja. Kuppeihin on siirretty 3 - 5 päivän ikäisiä mehiläistoukkia, 1/ kuppi ja niistä mehiläiset kasvattelee emoja.


Kun mehiläiset on häädetty sivuun niin mehiläisten kasvattama n. 3 cm pituinen emokenno näkyy. Kun emokenno on valmis ja mehiläiset on kennon sulkeneet, niin kennon päälle laitetaan tollainen papiljotin näköinen häkki, johon emo sitten aikanaan kuoriutuu.

Tässäpä on sitten "villinä" kasvava emokenno. Kennon pohjalla on emotoukka joka lilluu ruuassa, eli emomaidossa. Kivasti tuo yksi "Italialais neito" kurkkaa tuosta kennon vierestä.


Löydätkö tästä kuvasta emokennoa?



Kyllä se siellä mehiläisten alla piilossa on.



Olihan taas kerran mielenkiintoinen pari päivää kuunnella Kaija open kymmenien vuosien ammattitarhaajana keräämää mehiläiskokemusta ja kaikenmoista muutakin "hiljaista tietoa".

tiistai 30. toukokuuta 2017

Muurahaistaistelu

Siinä se taas on, joka keväinen muurahaisongelma. Kiitos kylmän kevään, ei kohmeiset muurahaiset ole ehtineet kovin totaalia tuhoa tekemään. Sankoin joukoin ne kuitenkin lentoaukolla häärii.



 Mutta ähäkutti, mullapa on uusi salainen ase. Tästä kusiaisperspektiivistä asia selvinnee hyvin. Eli neljän rautatangon varassa oleva pesäalusta. Rautatangot on töljätty oikein kunnon vaseliinillä, niin ei siitä pesiä rosvoamaan kyllä rämmi paatuneinkaan pesärosvo. Toistaiseksi johdan taistelua 1 - 0.


Kylymä on ollu kevät ja ruokasokeria on Toukokuussa mennyt jo 40 kiloa. Mutta on mukaviakin havaintoja. Kehittelemälläni uretaanilämpöpohjalla pesät on lähteneet kehittymään kylmistä säistä huolimatta hyvin. Myös "kaksiemokunta" tuntuu kehittyvän paremmin kuin vieressä oleva yhden emon pesä. Muutakin uutta on, laminoidut pesänumerot ja värikkäällä kiinteällä lentolaudalla olevat sulkuristikot. Hyvä siitä on yläkerran asukkaillakin pesään surauttaa...


keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Hei me lennetään...

Vaan ompa ollut kaikkien aikojen kevät. Niin on ollu kylymää että ei pesät ole päässeet häävisti puhdistuslennolle. Sikiöinti on ollut siitepölyn puuttumisen vuoksi heikkoa. Mehiläisen kehittyminen muninnasta hunajaa kerääväksi kenttämehiläiseksi ottaa aikaa 40 vuorokautta. Pienet mahdollisuudet loppukesän hunajan keruuseen on vielä. Mutta ei nyt mitään huippu vuotta kyllä tule. Heti se on lento kuitenkin päällä kun vähänkään lämpöä riittää...



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kevät touhut 2017

Vaikka maisema on talvinen, puhdistuslennot on meneillään ja keväthuolto voidaan aloittaa.


Kokeneita tarhaajia on kuunneltu korvat höröllään ja tietoa on kaiveltu netistä ja kirjallisuudesta. Tärkeää on nyt saada pesään lämpöä ja muninta mahdollisimman runsaaksi.
Kehitelin viime talvena pohjan mallia "mettispertti", siitä tarinaa joskus tulevaisuudessa.
Pesät on yhdistetty sanomalehdellä ja sulkuristikolla kaksiemoyhdyskunniksi. Alhaalla on vahva pesä ja päällä heikompi pesä joka hyötyy alakerran lämmöstä. Kun saavat pesiä eroittavan sanomalehden nakerreltua auki, pääsee alapesä osalliseksi yläpesän runsaammista ruokavaroista. Tahtotila on että molempien pesälaatikoiden emot aloittaa räväkän muninnan.

Kaksi pesää kolmestatoista kuoli talven aikana. Pidän tätä onnistumisena, sillä loppukesän jaokkeet oli surkeita rääpäleitä talvelle lähdettäessä. Odotin n. 5-6 pesän kuolemaa

Sulkuristikon käyttäminen hiiriesteenä ei olekaan lopulta hyvä juttu. Ristikko tukkeutuu kuolleista mehiläisistä >>> pesää vaivaa kosteus ja mehiläiset ei pääse ulos. Saattavat paskoa pesän hengiltä. Tämä on todennäköinen syy toiselle pesäkuolemalle.


Toinen pesä kuoli nälkään, vaikka pesässä oli ruokaa yli kymmenen kiloa. Talvipallo oli eksynyt pesän reunaan ja ruoka oli loppu. Siis talvipallo ei ylettänyt pesän toisessa reunassa olevaan ruokaan.
Tämän olisi saattanut estää oksaalihapon tiputus vaiheessa jos olisi älynnyt siirtää talvipallon keskelle pesää.

Tämä yksi pesä se vaan jaksaa paskoa. Huomioitavaa oli se, että useissa pesissä suuri osa talviruuasta oli peittämättä. Oliko syynä pitkälle venynyt talviruuan syöttö, vaiko liian vetinen talviruoka jota eivät saaneet kuivaksi ja peitettyä ennen pakkasia. Olisiko siinä yksi mahdollinen syy tälle ripuloinnille. Eipä sitä voi tietää... Toinen syy voi olla talitinttien läpi talven jatkunut häiriköinti. Joskopa yhdyskunta kuiteskin selviytyisi ja lähtisi kehittymään normaalisti. Se jää nähtäväksi.


Nyt pijetään muutaman viikon paussi ja huhtikuun loppupuolella ihimetellään, josko niitä pesissä on munivia kuningattaria.