Parveilua

Nyt se sattui parveilu ensimmäisen kerran omallekohdalle. Kuusamon tarhalla oli sinne saapuessani kaksi parvea tarhan viereisessä koivussa. Parvet ovat pesästä jossa on Krainilainen tuontiemo, olen kuullut että ne tuontiemot olisivat herkempiä parveilemaan kuin kotimaiset. Viimekesän sateiden vuoksi kotimaisista emoista oli pulaa joten hankin näitä ulkomaalaisia.

Katkaisin oksat joissa parvet oli ja laitoin kummankin parven omaan pesään niin että alla oli pesälaatikko tyhjillä pohjukkeilla ja päällä tyhjä pesälaatikko, jonne parven laitoin oksineen päivineen ja sitten katto päälle. Nostin pesälaatikot näine hyvineen suoraan tarhaan, jonne kotiutuivat oikein hyvin.
Tuossa kuvassa on parvi juuri nostettuna pesälaatikkoon.

Tässä  videolla on toisen parven kiinniottamisen suunnittelua. Olisin paremmankin videon laittanut ensimmäisen pesän tilanteesta, mutta ei tiedosto kokonsa vuoksi tänne sopinut.

Tällä videolla pesäytetty parvi houkuttelee loppujakin parven jäseniä uuteen pesäänsä.

Nyt myöhemmin kun olen parvien alkuperää selvitellyt, niin kuningattaret/emot on ilmeisimmin lähteneet pesästä joka kasvatteli hätäkennoista itselleen uutta emoa kuljetuksessa kuolleen emon tilalle. Pesässä oli seitsämän kuoriutunutta emokennoa. Kirjallisuuden mukaan ensimmäisen kuoriutuneen kuningattaren pitäisi tappaa muissa kennoissa kasvavat kuningattaret. No nämä ei ole ilmeisesti lukeneet niitä kirjoja ja käyttäytyivät miten tahtovat. Muutenkin tuntuu että käytännön mehiläishoito ei mene aina hetikään kirjanoppien mukaan.