maanantai 3. kesäkuuta 2019

EKM koulutus

Mehiläiset voi sairastua siinä missä muutkin eläimet. EKM, eli esikotelomätä on tauti mihin sairastuessaan mehiläispesän toukat mätänevät ja näin ollen koko mehiläisyhteiskunta kuolee.
Tauti on kuitenkin helppo havaita ennakkoon ennen sen puhkeamista hunajasta otettavalla EKM-näytteellä.
Jos EKM itiöitä hunajanäytteestä löytyy pesä saneerataan, eli koko kalusto vahakakustoineen vaihdetaan uuteen.
Tällainen saneerauskoulutus järjestettiin Pohjolan Mehiläishoitajien toimesta viime viikonloppuna.

 Kuningatar nostetaan uuteen pesäosastoon missä on puhtaat vahapohjukekehät.
Kaikki mehiläiset, muutamia kymmeniä tuhansia, harjataan pesän edessä olevalle pahville. Siitä he itse kävelevät pesään. Kaikki vanha EKM itiöihin saastunut kalusto sulatetaan ja desifioidaan taikka poltetaan.

Mehiläisten harjaaminen on sinällään mukava toimenpide, ettei siinä tarvitse olla yksin.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Uusia tarhapaikkoja ja pesien siirtelyä

Takatalvi pakkasineen tarjosi oivallisen mahdollisuuden siirrellä mehiläispesiä ihan keskellä päivää. Nekun meinaan mehiläiset pysyy pakkasessa pesissänsä.

Täältä Niittyrannan tarhalta poimin kyytiin pari Krainilaista yhteiskuntaa. Vellitie oli aamupakkasella kova ajettava.


Oulunsalon Sarkkirannasta poimin kyytiin  myös yhden Krainilaisen yhteiskunnan

Krainilaiset siirsin uuteen tarhapaikkaan Haukiputaan Navettakankaalle. Nyt on Italialaiset omilla tarhoillaan ja Krainilaiset omallaan. Henkilökohtaisesti en tykkää Krainilaisista yhtään, ovat niin pirun äkäsiä osallistumaan hoitotoimenpiteisiin.
Mielenkiinnolla odotan mitä Navettakangas tarjoaa. Metsäkukkahunajaa odotellaan, alueella on suota, mustikkaa, puolukkaa, juolukkaa, vadelmaa, mesimarjaa, horsmaa, kanervaa jne.. Variksenmarjan mesi mainitaan kirjallisuudessa myrkylliseksi, samoin kuin Suopursukin. En kyllä ole mistään kuullut , että mehiläiset niitä keräisisivät.

Paluukuormaan hain neljä pesää Kiimaharjusta.

Ja eikö perkele jäänyt auto pohjansa varaan kiikkumaan sinne vetelään. Mehiläiset lavalla ihmeissään, että mitä helekatin keikkumista se tää tämmönen on. Tarkoitus oli lyhyt nopea siirto kylmässä säässä ja en pesiin laittanut tuuletusverkkoja. Hiukka rupesivat panikoimaan ja käymään kuumana. 
Onneksi kylän miehiltä löyty rintamamiestalon kokoinen traktori, niin saatiin redneck ajoneuvo taas liikenteeseen.

Sen verran hikistä oli auton irrottelu, että toin pesät kotosalle oottamaan seuraavan aamun kovempaa pakkasta ja kantavampaa keliä. Availin lentoaukot, niin pääsivät mehiläiset jäähdyttelemään tunteitaan ja tuulettamaan pesää.
Sikäli pitkäksi venähtäneestä siirrosta ja auton heijailemisesta ja nitkuttelusta saivat siipeensä, että yksi pesä oli kannellu jonkinverran kuolleita sikiöitä pihalle.

Lauantaina klo 5:00 oli pakkasta semmonen kolome astetta. Eiku kamat takasin lavalle ja menoksi. Nämä pitkän kaavan mukaan muuttaneet mehiläiset päätyi uudelle tarhapaikalle Kempeleeseen, alueelle mistä kerätään Suomen paras hunaja.
Sitä tossa mietin, että olis varmaan hyvä ottaa kaveri kanteleen noita pesiä. Se painaa kumminkin viitisenkymmentä kilua ja on vittumaisen mallinen murikka sylissä pidettäväksi, kun ojien yli loikkii.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Kiimaharjun tarhalla kaikki kunnossa

Sen verran lumet lähti, että pääsi Kiimaharjun tarhallekkin kevät tarkistukselle.
Vaihdoin pesiin pohjat ja lisäsin uretaani eristeen pohjaan, Yksi pesä oli kuolemaisillaan nälkään, siihen tyrkkäsin viitisen kiloa ruokaa naapuri pesistä ja se selviää kyllä.
Kaikissa pesissä näytti sikiöinti alkaneen ja pesät oli muutenkin hyvin vahvoja. Tai no yksi pesä oli vähän semmonen rääpäle, että en sen sikiöintiä vielä tarkistanut ja siirsin pesän kaksiemokunnaksi toisen vahvan pesän päälle. Varalta laitoin sanomalehden ja sulkuristikon, niin eivät pääse tappelemaan.
Jokaiseen pesään kiihotusruokinnaksi pistin myös 1 - 2 siitepölykakkua, jotka otin erilleen hunajan linkouksessa viime syksynä.


Päivä oli lämmin ja lentotoiminta varsin vilkasta. Näyttivät mättävän pajun siitepölyä pesään sen kun ehtivät. Paju on tärkein proteeninlähde Suomen keväässä.
Myös aurinkoenergialla toimivat pesän lämmitimet, eli nuot mustat muovipussit toimii niinkuin pitää ja kevät kehitys saadaan rajuun vauhtiin.
Kyllä tässä ei voi olla kuin tyytyväinen, jo toinen talvi perkkäin ilman yhtään talvitappiota.


keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Kevään ensimmäiset pesätarkistukset

Aivan mahtavaa!
Tarkistin talven jäljiltä ensimmäiset 12 pesää. Kaikki olivat erittäin hyvässä kunnossa. Toistaiseksi talvitappiot 0%


Isommin pesiä häiritsemättä, annoin heille lisäruokaa kaiken varalta. Lisäruoka annetaan tuommoisesta pussista. Alle leikataan noin tulitikkuaskin kokoinen reikä, josta pääsevät ruokaan käsiksi.

Lopuksi putsasin lentoaukkoa lumesta ja kuolleista mehiläisistä sen verran näkösälle, että pääsevät ilmojen lämmittyä pesästä ulos. Toistaiseksi kesän satonäkymät on oikein hyvät, kun työntekijät voivat niin hyvin!

torstai 20. joulukuuta 2018

Ruokaviraston tutkimuksista tuli puhtaat paperit

Entinen Evira, nykyinen Ruokavirasto tutki mehiläispesistä otetut näytteet ja puhtain paperein jatketaan mehiläistarhausta tästä eteenpäin.


maanantai 19. marraskuuta 2018

Suomen paras hunaja!

En olis millään vihtinyt pakata ja lähettää hunajanäytteitä Suomen paras hunaja kilpailuun...
No ihan hyvä, että tuli lähetettyä.




tiistai 2. lokakuuta 2018

Kesä 2018 muisteloita

Kesä 2018 oli kiireinen.
Aikainen kuuma kesä näytti siltä, ettei lentomehiläiset tuntuneet kerkiävän keruu kuntoon ollenkaan alkukesän kukkaloistosta hunaajaa keräämään. Mutta kun aurinkoinen kesä jatkui, niin satoakin kertyi reilut 50 kg/ pesä. 
Oli myös näitä huippupesiä, joissa satoa kertyi reilusti toistasataa kiloa.

Mehiläiskoulua tuli käytyä ja siinä sivussa koulutettua Pohjolan Mehiläishoitoyhdistyksen uusia mehiläistarhaajia.
Tässä kuvassa on irtileikattua kuhnurikennoa peittosikiöineen, sehän on punkintorjuntaa ja hyönteisevästä.

Välillä mehiläispesien kehitys oli niin hurjaa, että tilanpuutteen vuoksi osa mehiläisistä joutui vartoilemaan pesän ulkopuolella ja odottelemaan paikalle lyllertävää tarhaajaa lisälaatikostoineen.


Jaokkeita tuli innostuksissa tehtyä siihen malliin, että pesien lukumäärällä laskettuna sitä rupeaa pian olemaan alueen suurimpien tarhaajien joukossa. Mehiläisallergian vuoksi on muuta aktiviteettia kuten pesien siirtelyä, pölytyspalvelua ja lajihunajien keruuta tullut tietoisesti välteltyä

Ja pois otetun hunajan tilalle tarttee tietty viedä sokeria tilalle, jotta pörriäiset pärijää ensi kesälle. Sokeria meni hyvän matkaa toistatuhatta kiloa.

Mitään erityisiä kommelluksia ei oikeastaan kesällä sattunut, niin no yhden kuningattaren onnistuin päästämään omille teilleen kun olin sitä merkkaamassa. Just kun olin vapisevin kätösin kynsilakkaa hänen selkäkilpeensä sipaisemassa, niin hätäännyksissään pörähti lentoon, eikä siltä reisulta enää koskaan takaisin pesäänsä ole palannut.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Mehiläisallergia

Se sitten kehittyi mehiläisallergia. 
Syksyllä on tarkoitus aloitaa 5 vuotta kestävä siedätyshoito. Siedätyshoidossa pistetään kerran viikossa pieni annos mehiläismyrkkyä olkapään lihakseen. Pistoskerrat harventuvat ja annosmäärä suurenee hoidon edetessä,

Tällaisella varalääkityksellä menee siihen saakka, että siedätys alkaa autamaan.
Kun pistoja tulee, niin aluksi Heinix imeskelytapletti huuleen ja pari kortisoni pilleriä naamaan.
Astma lääke avaa hengitysteitä jos meinaa mennä henki ahtaalle. Anafylaktista shokkia varten on vielä kaksi kappaletta adrenaliini kyniä jolla saadaan pistettyä adrenaliiniä reisilihakseen.

Mutta kaikista tärkein on huolellinen suojautuminen pistoksilta.
Pistoksilta KANNATTAA SUOJAUTUA VAIKKA EI OLISI ALLERGINEN, koska pistokset voi pikkuhiljaa kehittää allergian.
Kävi mielessä jo koko touhun lopettaminen, mutta eiköhän tätä jatketa.....



Paisuvat tarhat

Tarhapaikka rupeaa täyttymään lentomehiläisten harhautusjaokkeista.
Kahta pesäosastoa suurempia pesiä ei oikein viihti ruveta siirtelemään, eikä kahta osastoa korkeaman pesät mahdu kokonaisena autoon.



tiistai 5. kesäkuuta 2018

Varroapunkin torjuntaa kuhnurikakun leikkauksella


Vaan olipahan mehiläiset rakentaneet kuhnurikakun ihan oppikirjojen mukkaan.


Molemmin puolin peitettyjä kuhnurin toukkia. Varroapunkit menevät erityisen mieluusti juuri kuhnurien kanssa samaan kennoon, koska kuhnurien kehittyminen on hitaampaa kuin Kuningattaren ja työläismehiläisten.

Nyt kun kuhnurit leikataan pois saadaan samalla suuri määrä varroapunkkeja poistettua pesästä. Älyttömän kätevä tälleesti, kun käyttää matalampaa Farrar kehää korkeamman Langstrot kaluston kanssa. Kuhnurien leikkaaminen alalistasta on siistiä.
Pistin nuot kuhnurit nyt pakkaseen. Jos sitä kokkeilis niistä kokata jottain, vaikka tätä linkistä löytyvää kuhnurintoukka murupaistosta: 



Parven kiinniotto Paavolassa 26.5.2018

Se oli joltain päässyt mehiläisparvi karkuun. Olivat majoittuneet varastossa olevan pirttikaluston pöytälevyn alle. Parvi oli siitä helppo napata saaviin, pistää kansi kiinni ja siirtää uuteen pesään.


Oppikirjoissa neuvovat kiikuttamaan parvea yöksi kellariin, mutta hyvin se näyttää kotiutuvaan suoraan uudelle pesimäpaikalle, kun laittaa pesälaatikon missä on tyhjiä pohjukkeita.
Kipattiin saavi laatikon päälle ja lähtiin kahville.


Ja paljonhan niitä mehiläisiä olikin.


Loppu hyvin kaikki hyvin, parvi löysi paikkansa pesälaatikossa joka tulikin melkein täyteen parven mehiläisistä.



perjantai 25. toukokuuta 2018

PohMe mehiläishoitajien peruskurssi 2018

Kevään peruskurssilaisille lupauduin pitämään muutamia käytännön harjoituksia.
Kurssi on erittäin aktiivinen ja joukosta löytyi some aktiivikin, joka laittoi heti suljetun FB-ryhmän pystyyn vertaistuen jakamiseksi sekä tarhakäynneillä kuvaamiensa kuva ja videotallenteiden jakamiseksi.
Tämä tietty aiheuttaa pientä painetta materiaalin julkaisukelpoisuudelle, omalle kielenkäytölle jne. 
Kuvassa esittelen "lattiasta kattoon" munittua sikiökakkua. Mehiläiset on tällä kertaa osanneet tehdä homman täsmälleen oppikirjojen mukaisesti.
Hämmästyin itsekkin kuinka rauhallisia mehiläiseni olivat?!




Kevät kehitys on hurjaa!

Mehiläiskoulun opettaja on ammattiurallaan jossain vaiheessa ruvennut käyttämään pesien suojana tummaa muovia.
Muovilla on kaksi tai kolme tarkoitusta. Talvella se vähentää lintujen aiheuttamaa häiriötä ja talvitappioita. Lisäksi se estää tuulen pääsemisen suoraan pesään. Ja mikä tärkeintä kevään auringon säteet lämmittävät pesää jo aikaisin keväällä ja sikiöinti käynnistyy aiemmin. 
Eli jos tomaatti menestyy paremmin muovihuoneessa kuin taivas alla, niin mikseipä mehiläispesä toimisi samoin?
Liekö sattumaa vai muovien ansiota, mutta kahdella laatikolla talvehtineet pesäni vaativat mehiläisille ja sikiöille kolmannen laatikon jo Toukokuun puolivälin kieppeillä.


Kaiken kaikkiaan mehiläiseni talvehtivat todella hyvin.
Talvitappiota tuli yksi pesä kahdestakymmenestä kuudesta. 
Olen tyytyväinen

Kevät on kaluston huoltoaikaa

Ennen lumien sulamista ja mehiläisten aktiivista lentoa on hyvä huoltaa kalustoa.

Tässä aloitellaan vanhojen kakustojen sulatusta. 
Välineinä on isohko kattila, minkä alla on kunnon tulet (sylillinen halakoja). Sitten on tyhjä laatikko jonka alla on sulkuristikko siivilänä.
Torniin tyhjän laatikon päälle on pinottu muutama laatikollinen sulatettavia vanhoja kennostoja. Kattilassa on noin 50 litraa vettä.

 Hitain vaihe on saada kattilan vesi kiehumaan ja höyry tulemaan kunnolla "tornin" lävitse.
Kun vesi kiehuu, höyry sulattaa kakuston vahan joka valuu kattilaan kiehuvan veden sekaan.

 Höyrytetyt kehät on jo melko puhtaita, ja metalli langoitukset pysyvät valmiina uutta vahoitusta varten.

 120:stä kennostosta irtosi muuan ämpärillinen mehiläisvahaa.



Seuraavassa vaiheessa kattilassa keitetään lipeäliuos.
Lipeä pitää aina laittaa kylmään veteen. Lipeä on syövyttävää, joten muista suojavarustus (vähintään silmät kiinni jos roiskuu).
Lipeä liuos on 3% tai laimeampikin tuntuu toimivan. Puhdistettavat kehät on hyvä niputtaa rautalangalla 10 kehän nippuihin. Keitto ja pesu käy sukkelasti, kun  edellistä keitettyä kehäsatsia huuhtelee painepesurilla, niin seuraava satsi ehtii passelisti muutaman minuutin kiehumaan.

Lipeässä keitetyt ja painepesurilla huuhdellut kehät on todella puhtaat, desifioitu ja valmiina uudelleen vahoitettavaksi ja uudelleen käytettäväksi.

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Kevät 2018, ensimmäiset hoitotoimenpiteet

Vaikka lunta on vielä reilut puolimetriä, niin on valon lisääntyminen ja ilmojen lämpiäminen käynnistänyt mehiläispesissä jo melkoisen kuhinan. Ensikesän hunajankerääjiä munitaan jo. Ruuan kulutus nousee näin keväällä hurjasti, kun uusien munien ja toukkien lämpö sikiöalalla pitää saada nostettua n. +37 asteen tietämille.


Kaivelin pesät hangesta esille ja availin lintusuojana olleita pesän ympärysmuoveja, niin että ilmojen lämmetessä pörriäiset pääsevät paskalle. Lintusuojat oli toimineet oikein hyvin ja kaikki tarkistamani 11 pesää olivat hyvinvoivia ja kohtalaisen vahvoja. 
Tummat muovit keräävät auringon lämpöä hyvin ja auttavat yhdyskuntia pitämään sikiöalan lämpötilaa paremmin yllä. Tällä toivon olevan myönteisen vaikutuksen pesien kevät kehitykseen, mikä on hyvän hunajasadon ensimmäinen perusedellytys.
Ruokavarastot tarkistin pesälaatikon painoa kokeilemalla, silleen perstuntumalta. Neljälle pesälle lisäsin rehua, sillä niiden ruokavarastot tuntuivat kovin köykäisiltä.



Tässä on lisäruokintarehu tarjolle asetettuna. 
Tämä pesämalli on niin sanottu altatuulettuva styröx pesä, ja katossa on höyrysuklkumuovi. Höyrysulkumuoviin ja rehupussukan pohjalle pitää tietty leikata reiät ja asettaa ne suunnilleen kohdakkain, että pörriäiset pääsevät rehuun käsiksi. Lisäksi katon alle tulee 50 mm korokekehys.
Hyvältä näyttää pesien tilanne ja olen tavattoman tyytyväinen hyvin onnistuneeseen talveutukseen. Talvitappiot toistaiseksi 0%. 
Loput pesät pääsen tarkistamaan kolmen päivän kuluttua, toivotaan että pesissä oleva talviruoka riittää sinne saakka.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Talvi 2018 aluillaan

Mehiläispesissä alkaa olemaan pian kohtalon hetket käsillä. Suoli on täynnä paskaa ja ulos pakkaseen paskalle lähteminen tietäisi itsemurhaa.
Mehiläinen ei mene minkäänlaiseen talvihorokseen vaan talvehtii talvipallossa. Talvipallon keskellä on pesän kuningatar, jota työläismehiläiset pitävät lämpimänä tuottamallaan lämmöllä, joka syntyy lihaksia värisyttämällä, surisemalla ja talviruokaa syömällä. Talvipallon keskellä on lämpöä n. 20 astetta.
Tarkistin kotipihan tarhan ja pesät joita kuuntelin surisivat varsin mukavasti, Eli eloa ja toivoa on.
Ilokseni havaitsin, että talitinttien suojaksi asetetut "muovi hameet" pesien ympärillä ilmeisesti toimii ja talitintit eivät ole päässeet mehiläisten kimppuun.


Lyhkänen yhteenveto vuodesta 2017

Vuosi 2017 antoi monenmoista kokemusta mehiläistarhauksesta,
Aloitin mehiläistarhaajan ammattitutkinnon.
Aktivoiduin Suomen meihläishoitoyhdistyksen ja Pohjolan Mehiläishoitoyhdistyksen toiminnassa, Kasvatin mehiläispesien määrää 17 pesästä kahdelle puolelle puuta..
Hunajaa tuli enemmän kuin koskaan.
Hunaja kävi myös mahdottoman hyvin kaupaksi
Ja monenmoista hoitovirhettä tuli tehtyä.


lauantai 18. marraskuuta 2017

Talven viimeiset pesäkäynnit

Tänään oli vuoden viimeiset tarhakäynnit. Punkintorjunta oksaalihapolla ja pesien suojaaminen muovilla talitinttejä vastaan.
Keskimäärin pesät oli hyvässä kunnossa, mutta muutama heikkokin seasta löytyi. Varmaankin emottomia, aloittelijamaisia virheitä, kun en enään sadonkorjuun jälkeen pesien emotilannetta tarkistanut.


 Haukiputaan tarhaa lukuunottamatta kävin kaikki pesät läpi. Päivän homma.


Pesien tilanne 18.11.2017;

1. Emo Krainilainen -16 oksaalihappo 30 ml
2. Emo Veera, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 20 ml
3. Emo Malla, Italialainen -17 Huhtasen Niilolta,  oksaalihappo 20 ml
4. Emo Siiri, Italialainen -17 Korpiaholta, oksaalihappo 10 ml pesä heikko ja yhdistetty 18 kanssa
5. Hiljainen emonvaihto, joku sekasikiö -16, Emon nimi Yllätys, pirun vihainen pesä! Oksaalihappo 30 ml
6. Emo Horoperse, Italialainen -17 Korpiaholta,  Oksaalihappo 30 ml
7. Pesä hukassa? Voi löytyä Haukiputtaalta
8. Pesä hukassa? Haukiputaalla?
9. Emo Hannele, Italialainen -17 Korpiaholta,  Oksaalihappo 25 ml
10. Pesä hukassa?
11. Emoton? Yhdistetty 19.8.2017 pesään 16
12. Pesä hukassa?
13. Emo Viivi, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 50 ml
14. Pesä hukassa?
15. Sekasikiö jaoke parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautus -17, oksaalihappo 40 ml
16. Emo Saara, Italialainen -17 Korpiaholta,  oksaalihappo 30 ml
17. Pesä yhdistetty 1.10 2017 pesään 29
18. Emo Piritta, Krainilainen -16 Valtasen Veikolta, oksaalihappo 20 ml, tähän pesään yhdistettiin pesä 4
19. Sekasikiö jaoke parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautus -17, oksaalihappo 40 ml
20. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Ilmeisesti Krainilaisten ja Italialaisten risteytys. AIvan hullun vahva pesä. pesä on erittäin aktiivisesti mukana hoitotoimenpiteissä. Oksaalihappo 50 ml
21. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
22. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
23. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 40 ml
24. pesässä ei ollut emoa, yhdistetty 19.8.2017 pesään 13, joka oli nyt hyvin vahva.
25. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa, Hyvin vahva pesä. Oksaalihappo 50 ml
26. Emon iästä ja rodusta ei ole tietoa. Oksaalihappo 30 ml
27. Parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautusjaoke. Sekarotuinen. Emo on Esteri. Oksaalihappo 20 ml. Talvipallo siirretty keskemmäksi pesää
28. Parveilun estona tehty lentomehiläisten harhautusjaoke. Sekarotuinen. Oksaalihappo 20 ml. Talvipallo siirretty keskemmäksi pesää. Kesällä emoa merkatessa maalia levisi myös emon päähän, emo saattaa olla sen vuoksi kuollut.
29. Emo Elisabeth, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 20 ml
30. Emo Olga, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 15 ml. Heikko pesä, voipi olla ettei hengissä kevääseen säily?
31. Emo Iina, Italialainen -17 Korpiaholta. Oksaalihappo 30 ml

perjantai 10. marraskuuta 2017

Varroa punkin torjuntaa mehiläiskoulussa

Varroapunkin tärkein torjunta on oksaalihappo tiputus. Oksaalihappo tiputetaan mehiläisten päälle marras- joulukuussa, jolloin mehiläisten sikiöinti on päättynyt. Mehiläiset hierovat oksaalihapon toisiinsa ja punkeista saadaan nirhattua n. 90%.

Koulupukupakko

Alla kuvassa mehiläisten talvipallo ylhäältä katsottuna. Mehiläiset väristelevät itseään lämpimäksi pallossa läpi talven. Pallon keskellä on kuningatar, jota mehiläiset pitävät n. + 20 asteen lämpötilassa.

Oksaalihappoa annostellaan 4ml/ mehiläisistä täysi kakkuväli. Oksaalihappo on peräisin raparperistä, se on just sitä joka raakaa raparperiä syödessä irvistelyttää.


Mehiläispesät talitinttien ruokinta-automaatteina

Nyt ne tintin pirulaiset aloitti mehiläisten vainoamisen jo ennen lumen tuloa. Saapa nähdä onko noista pesien päälle värkätyistä muoveista mitään hyötyä


Sadonkorjuuta

Hunajaa tuli tänä kesänä enemmän kuin koskaan aiemmin. Pesissä mistä satoa tuli keskisato liikkui jossain 50 - 60 kg välillä. Mutta sitten oli pesiä joista satoa ei tullut lainkaan. Se pudotti keskisadon jonnekkin 30 - 40 kg väliin.



maanantai 14. elokuuta 2017

Sadonkorjuuta mehiläiskoulussa

 
Mehiläiskoulussa käytiin läpi sadonkorjuuta.
Tarha.
 
 
Mehiläisten poistoa hunajalaatikoista harjoitettiin lehtipuhaltimella
 
 Ja lähtihän ne laatikot puhtaaksi lehtipuhaltimella ihan vittuilematta.

 
Puhalluksen jälkeen oli paluuosoite kaikille selvä

 Osa mehiläisistä haki turvaa olkapäältä

 
Harjalaatikko osoittautui lehtipuhallinta tehokkaammaksi työkaluksi mehiläisten poistoon. Kakku dipattiin laatikossa pari kertaa ja mehiläiset harjaantui pois.
 
Mehiläisiä kertyi vähän joka paikkaan
 
Ja mehiläisiä riittää...
 
Ja riittää....

 
Osa mehiläisistä naamioi savuttimenkin

 
Seuraava sadonkorjuu vaihe oli hunajakakkujen "avaaminen", kuorinta kuorimahaarukalla.
 
Opella oli tällainen vähän jytympi hunajalinko. Linkoon meni kerrallaan 54 hunajakakkua. Yhellä lingon täytöllä hunajaa irtoaa sellanen 100 - 150kg
 
 
Kotona harjaan mehiläisiä männyn havulla ja linkoan neljä kehäisellä veivilingolla