Uutisista kun seuraa eduskuntatalolle järjestettyjä traktorimarsseja, niin verenperintönä saatu sisäinen pienviljelijä tässä väkisinkin herää.
Tuumasta toimeen, aattelin ruveta laittamaan omien tuotantoeläintenkin kaluston kuntoon ensikesän hunajasatoa varten.
Vanhaksi ehtineet vahakennot sulatin vanhassa mehumaijassa uudelleenkäytettäväksi mehiläisvahaksi.
Laitoin sulatetun vahan muovikippoihin jähmettymään. Nämä köntsät on sitten sopevan kokosia kun tekee vahajalosteita, kenkälankkia, huulirasvaa tms.. Vahan voi toki lähettää ja myydä vahavalimollekkin, missä tekevät vahan mehiläiskehien pohjukkeiksi.
Vanhojen vahapohjukkeiden puiset kehät niputin kennostojen irroituksen jälkeen odottamaan kierrätyskäyttöä. Ensinnä ajattelin kierrättää ne ihan saunanpesään, mutta ne voi lipeävedessä keittämisen jälkeen ottaa uudelleen hunajantuotantokäyttöön. Katotaan nyt sitte miten nuo tulee lopulta kierrätettyä.
Ja eikun tarmokkaasti uusia vahapohjukkeita tekemään.
Ensin nikkaroidaan puukehät. Teinkin nyt oikeen tunteella, laadukkaasti ja tälläsin liitoksiin oikeen Erikeeperiä ja naksuttelin viimeistelynauloilla kasaan.
Kehälangan reikiin tulee metalliholkit, jonka jälkeen kehälangat viritellään "kantelemaisesti". Ei tästä mitään sulosointuja lähde, mutta lanka kiristellään kuitenkin niin että se soi.
Kun lanka on vireessä asetetaan vahapohjuke paikoilleen.
Pohjuke kiinnitetään lankaan antamalla sille sopivasti sähköä, jolloin lanka kuumenee ja sulahtaa pohjukevahan sisälle.
Dadaa, kehälista pohjukkeineen on valmis. Mehiläiset siihen sitten kennostoa tarpeensa mukaan rakentavat.
Tuossa nyt sen verran tuli noita uusia kehiä nikkaroitua, että noihin sellanen 250 - 400 kg hunajaa mahtuu. Aiempaa kalustoa löytyy onneksi sen verran paljon lisää, että eiköhän toivota mehiläisille oikein lämmintä lentokesää. Jos mehiläisten talveutus onnistuu suunnitellusti, pitäisi miljoonan tuotantomehiläisen raja rikkoutua tarhauksessani jossain heinäkuun tietämillä. Sitä odotellessa....
Tuumasta toimeen, aattelin ruveta laittamaan omien tuotantoeläintenkin kaluston kuntoon ensikesän hunajasatoa varten.
Vanhaksi ehtineet vahakennot sulatin vanhassa mehumaijassa uudelleenkäytettäväksi mehiläisvahaksi.
Laitoin sulatetun vahan muovikippoihin jähmettymään. Nämä köntsät on sitten sopevan kokosia kun tekee vahajalosteita, kenkälankkia, huulirasvaa tms.. Vahan voi toki lähettää ja myydä vahavalimollekkin, missä tekevät vahan mehiläiskehien pohjukkeiksi.
Vanhojen vahapohjukkeiden puiset kehät niputin kennostojen irroituksen jälkeen odottamaan kierrätyskäyttöä. Ensinnä ajattelin kierrättää ne ihan saunanpesään, mutta ne voi lipeävedessä keittämisen jälkeen ottaa uudelleen hunajantuotantokäyttöön. Katotaan nyt sitte miten nuo tulee lopulta kierrätettyä.
Ja eikun tarmokkaasti uusia vahapohjukkeita tekemään.
Ensin nikkaroidaan puukehät. Teinkin nyt oikeen tunteella, laadukkaasti ja tälläsin liitoksiin oikeen Erikeeperiä ja naksuttelin viimeistelynauloilla kasaan.
Kehälangan reikiin tulee metalliholkit, jonka jälkeen kehälangat viritellään "kantelemaisesti". Ei tästä mitään sulosointuja lähde, mutta lanka kiristellään kuitenkin niin että se soi.
Kun lanka on vireessä asetetaan vahapohjuke paikoilleen.
Pohjuke kiinnitetään lankaan antamalla sille sopivasti sähköä, jolloin lanka kuumenee ja sulahtaa pohjukevahan sisälle.
Dadaa, kehälista pohjukkeineen on valmis. Mehiläiset siihen sitten kennostoa tarpeensa mukaan rakentavat.
Tuossa nyt sen verran tuli noita uusia kehiä nikkaroitua, että noihin sellanen 250 - 400 kg hunajaa mahtuu. Aiempaa kalustoa löytyy onneksi sen verran paljon lisää, että eiköhän toivota mehiläisille oikein lämmintä lentokesää. Jos mehiläisten talveutus onnistuu suunnitellusti, pitäisi miljoonan tuotantomehiläisen raja rikkoutua tarhauksessani jossain heinäkuun tietämillä. Sitä odotellessa....
